Voi, kun päivät kuluvat niin nopeasti näin syksyllä. Ei meinaa millään saada tehtyä kaikkea mitä pitäisi saati haluaisi. Ei tänne blogiinkaan meinaa uusia päivityksiä ehdi tehdä. Kaikenlaista sitä näpertää, mutta ei ole huvittanut kameraan tarttua, jotta jotain näytettävää olisi.
Nyt olen pipoja neulonut ja virkannut. Ensin tällaisen huumoripläjäyksen. Näin kuvan jossain ja heti tuli olo, että tuo on pakko tehdä. Vaikka meillä ei perheessä ole jalkapalloilijaa eikä poju varmasti tämmöistä päähänsä laittaisi. (Itkua melkein väänsi, kun luuli joutuvansa käyttämään tätä.) Da daa, virkattu jalkapallopipo siis.
Tytölle neuloin Wurm-pipon ohjetta mukaillen ensin Novitan Usva-langasta myssyn. Kuului vain, että kutittaa, en käytä. Ok, otin sitten jotain akryylilankaa ja kerän Novitan Sädettä ja tein samanmoisen pipon. Kommentti oli ok. Mutta kaupasta haluttiin kuitenkin muotipipo, joka menee varmemmin päähän. Taitaa äidin tekeleet alkaa jäädä komeronhyllylle, ei kelpaa enää omatekoiset.
Kesän viimeisiä kukkia piti keräillä maljakkoon, yöksi luvataan jo pakkasta.
Todella somia pipoja olet tikutellut ja tuo jalkapallopipo on aivan ihqu:)
VastaaPoistaOi, onpa komia pipo!! Mäkin sain talteen viimoset kukkaset ja laitoin maljakkoon!
VastaaPoistaIhania pipoja! :)
VastaaPoistaTosi hauska toi jalkapallopipo, ja kauniita noi toisetkin on, tulee se aika vielä kun lapset haljaa äidin tekemiä. Ainakin meillä kävi niin, lapsena ei millään huolinut päähänsä miun tekemiä pipoja, mutta nyt ne on kuulemma kaikista parhaita:)
VastaaPoista