Vuosi 2018

Tuntuu kuin tänä vuonna ei okein ole saanut mitään aikaiseksi. Niinpä keräsin kuvia vuoden käsitöistä ja kyllähän niitä kuitenkin löytyi.

Tämä vuosi oli viimeinen Raita opiskeluvuosi ja kurssit olivat vähän vaativampia. Suunnittelimme ja toteutimme neuletyön, kesäkursseja oli laatikkokurssi ja valoituskaavio kurssi. Syksyllä vielä tekstiiligrafiikkaa, kirjontaa ja tekstiiliveistoksia. Ja koko vuoden projektina päättötyön suunnittelu ja toteutus, Mukavat ja antoisat vuodet sain käydä Lahden kansanopistossa. Oppia uutta ja saada uusia käsitöihin hurahtaneita tuttavia.

Sain mahdutettua vuoteen muitakin käsitöitä. Ystäville lahjoja, oli synttäreitä ja rippijuhlat. Neuloin, virkkasin ja askartelin. Kaikesta en muistanut edes kuvia ottaa.

Toivottavasti ensi vuonna vähän ahkerammin kuvia räpsin ja päivittelen blogia. Nykyään tulee helpommin vain Instagramiin lätkäistyä kuva enempi kirjoittelematta.

Sukatkin

En todellakaan ole neulonta ihminen, mutta aina välillä innostun jostain kumman syystä kaivamaan puikot esille. Sain ystävältä lankoja ja ajattelin kiitokseksi neuloa sukat, kissaihmiselle kissasukat. Kirjoneulekuvion otin Villit vanttuut-kirjasta, mutta koska lankani oli paksumpaa niinpä piti taas vähän soveltaa... Ihmeelisesti tuo kuvio näyttää valokuvissa aika kivalta, vaikka tuntuu että livenä ei niin selvänä erotu.

Olen leikellyt tommoisesta lämpöistuin alustasta tuollaisen sukanmallineen, jonka avulla olen nykyisin noita sukkia siistinyt. Siis kostuttanut ja venytellyt tuon mallineen päälle kuosiinsa ja antanut kuivua.

 

Tumppui

Joulun alla neuloin tumppui. En muutakaan keksinyt sukulaislapsille pehmeään pakettiin laittaa.

Tämmöiset hailapaset lähti kummipojalle. Ajatus lähti netissä nähdyistä haisukista, joita olin katasellut jo monet kerrat, että ois mukava koittaa tehdä. No sovelsinkin mallia ensin tumppuihin.

Täytyihän ne sukatkin sitten tehdä.

Muutama pari tuttuja siililapasia piiloutui sukulaistyttöjen paketteihin.

Ja vielä yhdelle pikkupojalle muotitumput.

Sukkahaaste

Sain villasukkahaasteen minäkin. Käsityönopettajani lähetti viestiä, että koululle on majoitettuna muutama nuori yksin maahan tullut turvapaikanhakija ja heille noita sukkia neuloisimme. Ajattelin heti osallistua.

Koska en ole huippu sukankutoja ja tuntuu tylsältä alkaa neuloa sitä toista sukkaa, ajattelin koittaa neuloa kaksi sukkaa kerralla. Olenhan opetellut neulomaan kaksi sukkaa kerralla varpaista varteen, mutta se on aina tuntunut vähän hankalalta. Ja kun varren neuloo viimeiseksi, joutuu vähän miettimään miten varren saa pääteltyä niin ettei se kiristä. Niinpä ajattelin kokeilla neuloa pyöröpuikoilla kaksi sukkaa normaalista suunnasta. Onhan tuostakin kirja kirjoitettu, mutta päätin onnistua tuossa ihan itse ja onnistuihan se.

Langat näihin sukkiin löysin jämäkerälaatikosta. Olin jo aikaisemmin tehnyt kaksi kerää valmiiksi. Joten ei tarvinut paljoa päätellä senkun vain puikkoja kilkutella.

Välillä puikot kädessä

Poika pyyteli joululahjaksi tumppuja. Vähän huolestuneena on muistutellut toiveestaan, kun äiti vaan aina virkkaa. No tietysti salaa pojan nukkuessa nuo lapaset neuloin. En nyt ihan yksivärisiä jaksanut tehdä, vaikka poju sanoikin, että perustumput kelpaisi. Otin värin ja tuon kuvion pojun merkkipiposta, joka syksyllä ihan pakosti oli saatava. Tein tumput kaksinkertaiseksi, eli neuloin sisäpuolelle toisen tumpun. Nyt vasta luin jostain onteloneuloksesta, jolla tuon kaksinkertaisuuden olisi saanut kerralla. Täytyy kai tuoki opetella joskus.

Olin jo viimetalvena päättänyt tehdä tyttöselle siilitumput, mutta jotenkin se jäi. Nyt semmoiset sitten valmistui jouluksi.

Parit perussukat varpaista varteen tekniikalla myös valmistui pukinkonttiin.

Muutakin

Kyllä sitä on muutakin puuhailtu kuin pelkästään tuota Muistikrjamaaliskuuta, muttei oikein oo valmista tullut.

Poju palasi ennen lomaa koulusta paljain päin ja selitti pipon kadonneen. No nyt tiistaina löytyi Cittarin alekorista parikerää sinistä Keloa, jotka nappasin mukaani. Tykkään tehdä tuosta Kelosta pipoja, on paksua nopeasti neulottavaa ja pehmeää. Tämmöinen perus joustinpipo pojulle kelpasi, tupsulla totta kai.

Mieskin totesi, että saapassukat olivat menossa puhki, niin pääsin kutomaan sukkaakin. Eihan sitä nyt ihan tavallista voinnut aloittaa niinpä keräsin jämälankoja, joista isot sukat saisin ( ei kaikki nyt ihan jämiä ollut, mutta piti kuitenkin pätkiä). Täytyy nyt paljastaa, että olen solmujen tekijä, eli värin vaihdot olen hoitanut solmimalla solmuja. Lueskelin facebookissa, ettei sitä nyt niin saisi tehdä, että solmut neuleissa paljastaa aloittelijat ym... No sieltä samaisesta fasesta löysin näppärän tavan tehdä nuo jatkokset. Kokeilin ja tykästyin. Tässä kuvakavalkadi tuosta jatkamisesta.

 
Ja tälläiset saapassukat minun jämistäni tuli.

Lomalla

Eilen oli aivan ihana hiihtoloma päivä. Tuossa kotipihalla puuhailimme lumipuuhissa kauniissa auringonpaisteessa.

Nyt alan pitää itseäni jo sukankutojanakin. Puolen vuoden aikana on tullut neulottua viidet sukkaparit. Nyt kun vielä oppi tuon kahden sukan yhtäaikaisen neulomisen, niin homma on ihan kivaakin. Myös varpaista varteen tyylillä tuo kantapäidenkin neulominen ei tuota tuskaa, kun silloin ei tarvitse poimia mitään silmukoita. Yhdet sukat valmistuivat  Seitsemästä veljeksestä. Tuon reikä kuvioinnin otin  Pieni suuri neulekirjan malli neuleista. Tälla yksinkertaisella kuviolla on nimi Timanttispiraali.

Sukkaset

Yhdet sukkaset sain valmiiksi. Varpaista varteen kirjan ohjeella Aallokko-sukat. Hyvin istuvat ja kenkään mahtuvat sukat Seiska veikasta.

Loppiainen

Tänään olen keräillyt joulukoristeita pois ja kuusi kannettiin myös ulos, tosin neulaset taisivat jäädä sisälle. Vuosi on taas odotettaava tuota tunnelmaa ja nyt voi alkaa odottelemaan kevättä. Saa taas mietiskellä mitä siemeniä kylvää ja mitä uutta voisi kesäksi kokeilla.

Nyt sitten innostuin tuon uuden tekniikan myötä sukista. Tällä kertaa vauvojen junasukat pääsivät puikoille. Junassukkia on blogit pullollaan ja niihin liittyvä tarina on niin lämmin. Lueskelin ohjetta täältä. Kaivoin jo perinteisetkin sukkapuikot esiin, kunnes päätin yrittää muuttaa ohjetta varpaista varteen ohjeeksi. Ja tulihan niistä lähes tulkoon samannäköiset kuin alkuperäisistä. Nyt on ystäväni perheen uudelle tulokaalle varpaanlämmittimet.

Sukkia

Nyt keskityin sukkien neulomiseen uuden kirjani Varpaista varteen avulla. Tykästyin kovasti ideaan, että saisi kaksi sukkaa kerralla valmiiksi. Sukat neulotaan pyöröpuikolla rinnakkain. Kun idean älysi niin sukat valmistuivat helposti. Tosin, kun lankani oli vähän paksumpaa kuin ohjeissa, niin jouduin vähän soveltamaan ohjeita. Eka kokeilusta tuli uudet sukat itselleni. Lankana oli Novitan Aito Suomalainen sukkalanka.

Kantapääkin näyttää ihan kantapäältä. Varsi on tehty kirjan mukaisesti kuviolla nimeltä Toscana

Hetiperään tein ihan perus sukat tytölle raidallisesta Seitsemän veljeksestä. Nyt tuo pyöröpuikko tekniikka sujui jo hyvin.