Mosaiikkivirkkaus

Viime talvena tuli monessa paikkaa vastaan sana mosaiikkivirkkaus. Se kiehtoi ja etsiskelin ohjetta, mutta tuolloin ei hakusanat hirveesti tuottaneet tuloksia. Päätin kuitenkin kokeilla yhtä. Ravelrysta löytyi lämpötilapeitto, jossa oli kivan näköisiä neliöitä. Yhden neliön onnistuin virkkaamaan, mutta kyllä oli hankalaa ja siihen se sitten jäi.

Keväällä kuitenkin heräsin siihen, että pitäisi yksi peitto virkata, kun sukulaispoika pääsee ripille ja perinteisesti olen rippilapsille virkannut peiton. Mietiskelin pojalle sopivaa aihetta ja taas törmäsin netissä mosaiikkivirkkaukseen. Nyt syvennyin aiheesees ja löysin hyvän ohjeen, jonka avulla tuo tekniikka aukesi. Aika yksinkertaistahan tuo loppujenlopuksi onkin, taisin vaan aloittaa ekaksi opettelun turhan vaikeasti neliö mallista. Tuo vaakasuora eteneminen on paljon helpompaa.

Etsiskelin netistä erilaisia kaaviokuvia, joita sitten tein pötköön satunnaisessa järjestyksessä, kunnes peitolla oli tarpeeksi kokoa. Kaikki raidat ovat erilaisia.

Lankana tässä oli myhomeliving sukkalangat, vaalean ja tummanharmaat sekä musta ja valkoinen. Sekä pikkuisen jotain vihreetä jämälankaa.

Reunuksen tein  tuon "lämpötilapeiton" ohjeen mukaisesti, vähän suurempana tosin.

Tästä tuli kyllä hieno, en meinannut raaskia luopua koko peitosta. Täytynee teehdä itselle oma joskus.

Kesä 2021

 Tämä kesä on ollut kyllä melkoinen. Varmaan melkein kaikille lomalaisille on osunut hellepäiviä, aurinkoa ja paahtavaa kuumuutta. 

Ei paljon ole jaksanut muuta, kuin katsella pilvia ja pyyhkiä hikikarpaloita otsalta. En valita, mutta...paljon jäi tekemättä mitä suunnitteli. Mutta niinhän sitä lomalle paljon suunnittelee ja sitten vaan nauttii hetkistä, kun ei tarvitse mitään tehdä.

Mökkeiltiin paljon, nautittiin lämpöisistä uintivesistä, loppukesästä sai kerätä mökinpihalta mustikoita. Ja vaikka hiki virtasi pitihän sitä vadelmiakin hakea metsäaukealta.

Kotona kasvimaalla on kasvanut kaikenlaista. Hääpäivän kunniaksi perunamaasta löytyi täydellinen sydän.

Yhtenä sunnuntaina ajeltiin Mänttä-Vilppulaan Serlachius-museoille. Perheen nuori halusi nähdä Banksyn näyttelyn. Oli kyllä kiva näyttely ja hienoa nähdä myös museon muu upea taidekokoelma. Banksy tuntui vetävän melkoisesti väkeä Mänttään.

Mukava kesä ja nyt voi vaan odotella syksyn alkavia kässäkursseja, kun uskaltauduin ilmottautumaan parille Wellamon kurssille. 

Pussukka

 Yhdestä Kantha-kirjonta harjoituksesta tuli söpö pussukka. Tähän pussukkaan löytyy kuvalliset englanninkieliset ohjeet ainakin täältä.

Itse en muistanut ottaa kuvia, kun niin innostuneena tein tätä. Tämä kuitenkin muodostuu neliöstä, omani taisi olla 40 cm x 40 cm. Vuoriksi löytyi oma värjäämä kankaanpalanen ja päälykangas on joku kirppikseltä löytynyt palanen. Tikkasin nuo kankaat yhteen virkkauslangoilla kantha-tyyliin suorin rivein.

Pussukkaa taitellessa ja ommelessa piti aika tarkkaan miettiä, mikä on päälypuoli ja mikä vuori. Mutta lopputulos on kyllä söpö kuin mikä.

Neulakirja

 Yksi boro-kokeilu muotoutui neulakirjaksi. Minulla on tuollaisia paksuja luultavasti matto näyttepaloja, joista juuri juuri neula menee läpi.En ole keksinyt niille mitään käyttöä ennen kuin nyt. Ne on siitä hyviä, etteivät reunat purkaudu ja ovat sopivan jäykkiä kirjasen kansiksi.

Leikkasin vuoriksi palan puuvillakangsta ja päälle liimasin liimaharson avulla pyörylöitä.

Sitten vain tikkailin oman mielen mukaan. Nuo palan reunat olivat melko ikävän tuntuiset, kovat ja terävät, niin niihin etsin jämälankavarastosta paksua villalankaa .

Sisälehdet tein ohuehkosta huopakankaasta, jota oli jäänyt lasten askarteluista vuosien takaa. Kaikki hyötykäyttöön ja on kiva, kun inspiraatio iskee, niin kotoa löytyy kaikenlaista. Näihin huopakankaisiin kokeilin vähän ompelukoneeni koristeompeleita, niitä tulee harvoin käytettyä.

Vielä kiinnitysmekanismiksi nappi ja nyörin pätkä (vähän makramea ohuilla langoilla).