sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Ryijy

Meillä oli Raidassa parin viikonlopuna aiheena ryijy. En ollut koskaan ajatellut ryijyä tekeväni, mutta nyt oli pakko sitten suunnitella ja tehdä oma ryijy. Ja ihmeekseni innostuin. Tekeminen oli kivaa ja lopputuloskin sitä mitä halusin.


Tein ryijyni ompelemalla säkkikankaalle. Lankoina käytin ihan vaan sukkalankoja lähimmästä marketista.


Tekniikkahan on sinällään helppoa, mutta kyllä siinä jokusen lenkin saa ommella. Tuo minun ryijyni on 50 x 50 cm.




Ryijystäni tuli pehmeä varpaiden lämmittelypaikka käsityönurkkaani. Voipi olla että tässä istuessa tulee toinenkin ryijy ommeltua.



tiistai 20. helmikuuta 2018

Toisetkin

Kun tumppuja alkaa syntymään, niin ei sitä yhteen pariin tyydytä. Nyt kokeilin perinteisiä "nukkalapasia" vai mikä lie niiden nimi on. Tumppuihin neuloin eri värisiä silmikoita, joiden langanpäät jätetään tumppujen sisäpuolelle irralleen.



Idea näihin lähti siitä, kun syksyllä tein ryijyä ja siitähän jäi paljon langan pätkiä, joita en raskinut heittää pois. Ja näihin tumppuihan nuo pätkät ovat juuri sopivia.




lauantai 17. helmikuuta 2018

Tumput

Tykkään virkata kaikenlaista ja tykkään neuloa tumppuja, kun törmäsin  virkattuihin lapasiin, niin olihan niitä heti kokeiltava. Ja kun sai vielä tuhlattua näihin jämälankoja, niin hitti tuote oli valmis.
Plant and rags-blogin ohjetta seurailin löyhästi, kun omia tummppujani virkkailin. Jujunahan näissä tumpuissa on tuo raidallisuus, joka syntyy kun virkataan silmukan takareunaan. Virkkailin kahdet tumput toiset aikuisen ja toiset lasten koossa. Noista aikuisten tumpuista tuli tosi karkit.





Kun vielä oppisi miten tuo kerroksen vaihtumiskohdan saisi tehtyä siistimmin. 


Nämä tumput menivät lahjoiksi. Pitäisi kyllä tehdä vielä itselle tuommoiset karkkilapaset.

perjantai 29. joulukuuta 2017

Hämärissä

Vielä saa nauttia kynttilän valosta. Usein kynttilöiden poltto jää, kun ulkona alkaa valostumaan, mutta vielä ei tarvitse pelätä kevään auringonpaistetta. Ainakin tänään on ollut hurjan hämärä päivä.
Ennen joulua halusin kokeilla jotain mitä en aiemmin ollut tehnyt: omien kynttilöden valamista.


Oli taas kertytnyt noita poltettujen kynttilöiden jämiä ( omia ja sukulaisten) Olen useamman kerran tehnyt ulos roihuja noista kynttilän jämistä vain pilkomalla pieneksi muruksi. Mutta nyt halusin tehdä ihan oikeita kynttilöitä valamalla. Innostus lähti taas jostain facen käsityöryhmästä, jossa joku oli tehnyt raitakynttilöitä Pringles-purkkiin.

Kotoa etsiskelin muutaman sopivan purkin, joihin virittelin sydänlangat. Ensimmäisessä satsissa tein purkkien pohjaan  reijät ja sydänlanka siitä läpi ja solmu langan päähän ja teippi vielä varmistamaan. Ei vuotanut sula steariin läpi. Mutta toisessa satsissa en laittanut tuota solmua vaan pelkällä teipillä kiinnitin, niin silloin steariinia valui reijästä ulos. Eli pitänee käyttää tuota solmua.


Kynttilän jämiä sulattelin aina pienissä erissä vesihauteessa.



Ei mennyt kuin Strömsössä, kauhea kraateri tuli pringlespurkkiin tehtyyn kynttilään. No piti sulatella lisää jämiä  ja paikkailla koloa muutamaan kertaan.




Mutta kyllä lopputulos vaivan palkitsi. Itse tykkään kovasti. Muovipurkista tuli tuollainen kiiltävä pintainen kynttilä ja niistä pahvipurkeista kivan matta lopputulos. Ja mikä tärkeintä nämä vielä palavatkin nätisti.


 

Nyt on kaikki punasävyiset jämät käytetty, ensi vuonna sitten vihreää...