Korttipläjäys

Pitänee kömpiä täältä sohvannurkasta peittojen alta ihmisten ilmoille tai ainakin blogia päivittämään. Nämä synkeät päivät eivät oikein houkuta muuhun kuin kaivautumaan yhä syvemmälle tilkkutäkin alle.

Joulukortit pitäisi sitten tälläviikolla saada postiin. No, kortit on kyllä olleet valmiina jo , mutta osoitteet piti etsiä ja keräillä , kun onnistuin hävittämään osoitelistani jonnekkin. No melkein kaikki osoitteet on nyt kasassa.

Tämän vuoden kortit on taas tehty edellisten vuosien korteista. Olin jo ajatellut, että tänävuonna tekisi jotain erilaista, mutta ...

Kalenteri

Olin jo taas ajatellut, että ei enää tarvitsisi joulukalenteria rakennella. Mutta kun tyttönen sellaista toivoi, piti jotain keksiä. Tällainen joulukylä rakentui.

Paperista taittelin taloja ja kirkon sekä muutaman puun. Sisältä löytyy suklaata ja vähän muutakin. Talon taitteluohje löytyy You Tubesta.

Kylää valaisee pilttipurkki lyhty. Minua laiskotti, kun tein tuota lyhtyä. En liimailut purkkeja toisiinsa, vaan laitoin sinne tänne sinitarran paloja. Ja ympärille pitsinauhan pätkän. Ainakin toistaiseksi lyhty on pysynyt koossa romahtamatta.

Poikakin rupesi sitten vielä vaatmaan kalenteria. Olisi kuulemma epäreilua, jos sisko saisi joka päivä suklaata. No tein sitten tuollaisen perus pussukka jutun pojullekkin.

1. Adventti

Nyt sitten saa virallisesti alkaa odottaa joulua. Ensimmäinen adventti. Ensimmäiset piparit. Tyttönen leipoi ja koristeli.

Minut meinasi adventti yllättää. Aamulla vasta tajusin, että kyntteliköt oli vielä komeron perillä, josta ne sitten nopeasti kaivoin. Ja muutama jouluinen liinakin sieltä löytyi.

Raitaa

Viimeviikonloppuna oli taas Raita opintoja, toinen painopaja. Minä en kauhean innostuneena suunnistanut Lahden kansanopistoon, kun tuo kankaanpainanta ei vieläkääm oikein tuntunut omalta jutulta. Ennen viikonloppua oli pitänyt vähän suunnitella oma metrikangasta. Olin kirppikseltä löytänyt puuvillaiset paneliverhot ja ajattelin päästä helpolla ja painaa niihin lehden kuvia. Mutta seulalla painaminen vähän kauhistutti. Niinpä kun sanottiin, että voisihan sitä tehdä kuvia sapluunalla tuputtamalla, niin vähän jopa innostuin. Loputulos olikin niin kiva, että verhot saattavat päästä keväällä jopa ikkunaan.

 

Ja koska sekoittamiani värejä jäi ja aikaakin oli, tein toisenkin sapluunan. Tästä voi tulla uusi jouluinen kaitaliina.

Värejä jäi vieläkin, niin kokeilin suolatekniikkaa, jossa kangas värjätään kauttaaltaan ja päälle ripotellaan merisuolaa. Tuo suola aiheuttaa hauskoja kuvioita kankaaseen sen kuivuessa. Omat kokeiluni ovat aika haileita, mutta toiset saivat aikaiseksi aika upeita kankaita.

Ovat nämä Raita viikonloput ihania. Niiden jälkeen pää kuhisee ideoita ja innostuu vielä kotonakin puuhaileemaan ahkerammin.