Pientä

Minulla on ollut ongelmana keittiössä pyyhkeen paikka. Se on viime aikoina ollut tuolin selkänojalla, kun ei oikein ole mitään koukkua ollut sopivassa paikassa. Välillä olen ommellut nappeja pyyhkeisiin ja sitten kieputtanut ne oven kahvaan kiinni. Nyt päätin ratkaista ongelmani kierrättämällä lasten rukkasten pidikkeellä (vai mikä tuon nimi nyt on). Leikkelin pidikkeestä kuminauhan pois, pujotin tilalle nauhan, johon laitoin nepparin. Ja päälle vielä koristeeksi pikkuinen virkattu sydän. Nipsutin keittiökaapin oven kahvaan ja pyyhe siihen roikkumaan

Syksy talveksi vaihtui

Syysloma vetelee viimeisiä. Nyt tuntuu kyllä aika talviselta tämä syys, kun maa on valkoinen ja posket punaiset pikku pakkasesta. Viikko on mennyt lasten kanssa kaikenlaista puuhaillen.
Tänään piti vielä käväistä äänestämässä, mutta nyt saa vetäytyä tähän sohvan nurkkaan ihan vain itsekseen.

Kakkutikkareita piti pojan kanssa yrittää väsätä, kun oli niitä jo monet kerrat pyytänyt kokeilemaan. Ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä. En ollut jaksanut lukea ohjeita kauhean tarkkaan vaan ajattelin et sovelletaan. Vähän kakkupohjaa, mango tuorejuustoa ja tilkkamehua. Tästä pöperöstä sitten pyöriteltiin palloja, jotka upotettiin suklaaseen. Ei oikein ollut mitään sopivia tikkuja, niin jouduttiin laittamaan nuo pallot lautaselle ja niihin pistettiin "miekat" tikuiksi. Ulkonäkö hieman omintakeinen, mutta maku äkkimakean herkullinen. Onneksi poikakin sanoi, ettei toista kertaa tarvitse tehdä.

Pari jouluista liina innostuin virkkaamaan. Ohje on viimevuoden jouluisesta Lea Virkkausideoita-lehdestä. Lankana Kotiväki-puuvillalanka.

Vyö

Olen yrittänyt keksiä, mitä voisin tehdä yhdelle nirsolle miehelle joululahjaksi. Hää kun ajattelee, että kun on yksi toimiva pipo, kaulahuivi ja villasukat, niin uusia ei tarvita. No kekkasin koukuta vyön. En tiedä kuinka tämä toimii ja kestä käytössä, mutta tulipa yksi joululahja valmiiksi taas. Lankana on paria eri väristä puuvillalankaa ja solki on jostain vanhasta vyöstä tai laukusta. Vyö on kaksinkertainen ja reunat yhdistin virkkaamalla.

Yksi tonttukin on jo ilmestynyt vahtimaan ovatko lapset kiltisti. Ohje on täältä. Ei kyllä tullut yhtä söpön seesteistä tästä minun tekelestäni.

Virkattua

Olen jo kauan yrittänyt tehdä lasten tuoleihin istuintyynyjä. Aina olen ajatellut ommella jotain, vasta nyt keksin, että voisihan nuo päälyset virkatakin. Niinpä sain taas muutaman kerän kulutettua ja mukavan näköisen pehmusteen pojan tuoliin sain tehtyä. Kohta saa jo mennä lankakauppaan ostoksille, kun on jo saanut viitisen vanhaa kerää kulutettua .