lauantai 2. helmikuuta 2019

Mandala Madness

Jämälanka tammikuu taitaa jatkua vähän pitempään. Lankoja kun tuntuu sikiävän tuolta komeroista.
Aloitin jo kauan ajattelemani projektin. Oikeastaan jo siitä asti, kun näin ensimmäisiä  Helen Shrimptonin Mandala Madness virkkauksia mietin ,että joskus pitää yrittää tuotakin. Ja nyt olisi aikaa ja nähtävästi materiaaliakin tuohon.
Suomenkielisetkin ohjeet löytyy googlettamalla Mandala Madness Osa 1.

Yritän siis tuhlata tähän peittoon jämälankojani.

Osa 1
Näihin alkukerroksiin riittä nuo vähän pienemmätkin jämät. Mutta kerroskerrokselta tarvitsee enemmän ja enemmän lankaa. Saas nähdä kuinka omat jämät riittävät.

Osa2

Osa 3
Olen nähnyt monta niin hienoa mandalaa, sävyvävyyn tehtynä, mustavalkoisia, värikkäitä. Omista jämistä ei nyt kovin tyylikästä saa, mutta värejä ainakin riittää.

Osa 4

Osa 5

Osa 6
Nyt olen saanut osan 7 valmiiksi ja lankoja riittää vielä.

Osa 7

sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Jämät

Ajattelin, että tammikuu olisi jämälankakuukausi. Yrittäisin tuhota pois kaikki hillotut jämät. Eipä noita kauheasti olekkaan tuumasin, kun katselin jämälaatikkoani.


Virkkaaminenhan on se minun juttu ja monasti olin haaveillut tekeväni mandalaa. Katselin noita valmiita mandala ohjeita. Valitsin toteutettavaksi Christine Batemanin Jackfield Tile Square ja toiseksi vaihtoehdoksi The Lavender Chair-blogista Lotus Flower Mandala. Näitä sitten virkkailin kumpaakin pari kappaletta, isonsin niitä vähän lisäämälla kerroksia oman maun mukaan.




Mitä näistä neliöistä lopulta tulee, siitä sitten kun suunnitelmat ovat hahmottuneet pitemmälle.

Kun neliöt olivat valmiit, ajattelin että alkavat langanloput olla vähissä. 


Ja jämäkerät muuttuneet vielä pienemmiksi jämiksi.


Mutta sitten jostain jemmasta löytyi pussillinen lisää jämäkeriä, niinpä saan aloittaa alusta jämien tuhoamisen. Onneksi tammikuuta on vielä jäljellä.



lauantai 5. tammikuuta 2019

Vuoden eka

Vuoden ensimmäinen käsityö tuli tarpeeseen ja itselle. Olen huono pipojen käyttäjä. Useimmat tekeleet on jääneet kaappiin pyörimään. Useimmiten vetäisen hupun vain päähäni, kun talvella ulos  joutuu lähtemään. Saapa nähdä miten tälle käy.
Lanka on miehen siskolta saatua lankaa. Heillä on lammasfarmi, jonka omista lampaanvilloista lanka on tehty. Mukavan pehmeää villaa. Eikä ainakaan vielä ole alkanut kutittaa otsalla.


Malli on taas ihan omasta päästä. Halusin virkata, koska ajattelin pipon olevan näin tiiviimpi ja lämpöisempi. Virkkauksen aloitin päälaelta. Kuvioita tein kohopuolipylväillä  ja vaakaraidat syntyvät, kun virkkaa puolipylvään varteen takaapäin.





keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Vuosi 2018

Tuntuu kuin tänä vuonna ei okein ole saanut mitään aikaiseksi. Niinpä keräsin kuvia vuoden käsitöistä ja kyllähän niitä kuitenkin löytyi.

Tämä vuosi oli viimeinen Raita opiskeluvuosi ja kurssit olivat vähän vaativampia. Suunnittelimme ja toteutimme neuletyön, kesäkursseja oli laatikkokurssi ja valoituskaavio kurssi. Syksyllä vielä tekstiiligrafiikkaa, kirjontaa ja tekstiiliveistoksia. Ja koko vuoden projektina päättötyön suunnittelu ja toteutus, Mukavat ja antoisat vuodet sain käydä Lahden kansanopistossa. Oppia uutta ja saada uusia käsitöihin hurahtaneita tuttavia.

Sain mahdutettua vuoteen muitakin käsitöitä. Ystäville lahjoja, oli synttäreitä ja rippijuhlat. Neuloin, virkkasin ja askartelin. Kaikesta en muistanut edes kuvia ottaa.

Toivottavasti ensi vuonna vähän ahkerammin kuvia räpsin ja päivittelen blogia. Nykyään tulee helpommin vain Instagramiin lätkäistyä kuva enempi kirjoittelematta.







maanantai 10. joulukuuta 2018

Pikainen päivitys

Nyt se sitten on loppu,  Lahden kansanopiston käsityötaiteen opinnot siis. Viime viikonloppuna kävimme rakentamassa vielä päättötyönäyttelyn Lahden kaupunginkirjastoon. Jos siis Lahdessa kuljette, niin käykää katsomassa. Siellä on hienoja käsitöitä: kirjontaa, ryijyjä ja sekatekniikoita.



maanantai 17. syyskuuta 2018

Huiveja kaksin kappalein

Kesän lahjaprojekteihin kuului vielä pari huivia. Äitini kaksoissiskonsa kanssa täyttivät 80 vuotta. Yhtäkkinen päätökseni oli virkata heille huivit. Kun ei ollut aikaa kuin pari viikkoa, en voinnut kovin haastavia huiveja aloittaa.
Mummoille mummohuivit. Tuon kolmion mallisen isoäidinneliö huivin ohjetta vilkaisin täältä.


Päivänsankarit kun kaksosia olivat, niin lahjaksi samanlaiset huivit vähän eri sävyissä. Lankana käytin Novitan Elegia, jota on kiva neuloa ja virkata. Reilu kerä kumpaakin meni lankaa ja nopeasti valmistuivat parissa illassa.





torstai 30. elokuuta 2018

Peitto

Hellekesän toinen fiksu projekti oli virkata villalangasta peitto. Eipä tullut ainakaan kylmä.


Sukulaispoika pääsi kesällä ripille, ja yritin keksiä hänelle jotain lahjaa. Jotain itsetehtyä siis. Kun nämä sukulaislapset olivat pienempiä, oli helppo virkkailla heille kaiken mailman ötököitä ja örkkejä. Mutta nyt kun ovat jo isoja, niin ideat ovat vähissä. 


Olen jo kauan ajatellut, että haluaisin kokeilla kulmasta kulmaan (c2c) -virkkausta. Nytpä oli sitten oiva tilaisuus opetella jotain uutta. Tulostelin pojan perheen koirasta kuvan, jonka mukaan yritin sitten virkkailla. 



Vähän olisi pitänyt enempi laskeskella ja suunnitella, että olisi kuva ollut peiton keskelle. Ja vähän musteläiskätesti tuosta kuvasta tuli. Mutta kyllähän sen koiran tuosta juuri ja juuri tunnistaa. Eikä peitto oikein neliöksikään muotoutunut vaan kiertää suunnikkaaksi. No kehtasin sen kuitenkin lahjaksi antaa.